Paperisilppua

Uusi aukeama, uusi aloitus

2011-08-21T18:29:00.009+03:00

Vihdoin, vihdoin, vihdoin! Pystyn jälleen luomaan, pystyn jälleen inspiroitumaan ja tällä kertaa vieläpä aivan uudella tavalla.

Olen ollut, kuten ehkä olette saattaneet huomatakin, monen kuukauden mittaisella tauolla kaikesta kuvallisesta ilmaisusta, sillä koin välttämättömäksi lakata yrittämästä ja rakentaa uudet syyt tekemiselle. Yrittäminen oli nimittäin ollut jotakin, mitä olin tehnyt aivan liian pitkään ja niinkin rankasti että kaikki piirtäminen ja maalaaminen oli tuntunut jo yli vuoden ajan turhauttavalta ja tavoitteelliselta. Eli joltakin, mitä sen ei todellakaan pitäisi lähtökohtaisesti olla.

Tauko oli todellakin paikallaan, ja jostakin syystä minun ei huvittanut missään vaiheessa sit' nähdä tai kuulla mitään piirtämiseen tai maalaamiseen liittyvääkään. Jätin DeviantArtin uusien töiden selailun sikseen, pistin luonnoslehtiöt ja kynät kaappiin ja videokuvasin, soitin kitaraa sekä kirjoitin purkaakseni luovuusenergiaani. Odotin vain pelokkaasti, josko innostus palaa enää koskaan.

Jostakin syystä kun nyt aloitin uudestaan luonnoslehtiöni täyttämisen, on jälki ollut jotakin täysin poikkeavaa aikaisemmasta. Teen innokkaasti ja yllättävän kärsivällisesti abstrakteja muotoja, tarkkailen viivaa ja tekstuuria, kokeilen ja haastan itseni. Samalla seuraan tämän uuden tyylin kehittymistä uteliaasti.

01. Nimetön

02. Katastrofit ja toivo

03. Nimetön

04. Sydän ja mieli

Lopuksi seinällenikin päätynyt hieman yli A3-kokoa oleva värien ilotulitus, joka syntyi kun tartuimme yhdessä rakkaan ystäväni Merin kanssa puuvärikyniin. Innostus olisi jatkunut pitkälle yöhön, mutta päätimme kuvan olevan täydellinen tällaisena ennen kuin suuruudenhulluus olisi päässyt tekemään tuhojaan. Toivon, että tätä katselevat näkisivät edes osan siitä ihanuudesta mitä ihastelimme koko luomisen ajan!
P.s. klikkaa suuremmaksi!

Vielä iloisia uutisia: myin tänään kaksi maalaustani! Toinen niistä oli tällainen.

Because you care

2011-02-17T02:12:00.032+02:00

Löysin inspiroivan, upean taiteilijan DeviantArtista, ja matkustin monien linkkien kautta lopulta hänen kotisivuilleen. Minulla on kirjanmerkeissäni oma kansio taiteilijoiden kotisivuille, sillä usein niissä ulkoasu ja sisältö on uskomattoman mielikuvitusrikasta ja jo itsessään katsomisen arvoista (uudelleen ja uudelleen), eikä tämä ollut poikkeus. Poikkeus tämä sivusto oli vain siinä mielessä, että se sai minut myös ajattelemaan ihan uusia juttuja. Taide usein tekee sitä, mutta nyt kyseessä oli erityinen aihe.

"We are all painters! Choose your materials wisely.
What's wrong with conventional paints?
- Paints are made of 3 major components: pigment, medium and solvent. With today's art supplies, it is common that one or more of these components are harmful to our environment."

Foxmoon by Stefan Thompson

Suomennan Stefanin tekstin tähän, jos voisin auttaa samalla jotakuta muutakin.

Pigmentit: Pigmentit ovat maaliemme väriaineita. Ne on tehty erittäin hienoista metalli-, mineraali- tai orgaanisten yhdisteiden hiukkasista. Suurin osa pigmenteistä sekä kaupallisissa että taiteilijalaatuisissa maaleissa on jossain määrin myrkyllisiä, metallioksideja sisältävät pigmentit kuuluvat erittäin vaarallisiin aineisiin. Kadmiumin punainen, koboltin sininen, kromin vihreä ja bariumin keltainen sisältävät näitä aineita. Nämä kuuluvat raskasmetallien ryhmään, joista monet voivat reagoida vaarallisesti organismien ja eliökunnan kanssa. Kadmium, koboltti ja kromi ovat tunnettuja karsinogeenejä, ja liika bariumille altistuminen voi aiheuttaa vaurioita keskushermostoon. Näiden aineiden kaataminen viemäriin on vakava vaara eliökunnalle jota olemme itsekin osana.

Mediums (sideaineet): Maalien sideaineita voidaan valmistaa mistä vain, millä voidaan kuivattaa pigmentti hyvin ja pysyvästi halutulle pinnalle. Yleisimpiin sideaineisiin kuuluvat akryylit, alkydit, öljyt sekä liimat. Puhdas akryyli ja kasviöljy ovat pääasiassa myrkyttömiä, mutta väliaineissa näitä harvoin käytetään sellaisenaan. Öljymaaleissa eräänlainen kuivaussuola on yleisesti käytetty varmistamaan nopea kuivuminen. Kuivaussuolat voivat olla äärimmäisen myrkyllisiä ja sisältävät usein kobolttia. Akryyli(talo)maalit ovat erityisen haitallisia ympäristölle, sillä suurin osa liuottimista sisältää vinyylipolymeerien (jonka sivutuotteita ovat mm. dioksiini ja muut haitalliset kaasut) lisäksi esim. tappavia biosidejä ja kemikaaleja maalin vanhenemisen/mätänemisen estämiseksi. Voimakkaimpia kemikaaleja ei kuitenkaan tarvitse käyttää tuotteissa kuin niin pieniä määriä, ettei niitä lain mukaan tarvitse mainita ainesosalistassa.

Solvents (liuottimet): Liuottimia käytetään levittämään pigmentti tasaisesti maaliseokseen, ja muuttamaan maalin paksuus sopivaksi. Vaikka kaikki haihtuvat orgaaniset yhdisteet (Volatile Organic Compounds eli VOC's) eivät olekaan myrkyllisiä, niin maalin liuottimissa käytetyt ovat. 50% myrkyllisistä VOC:sta joita tuotetaan, tuotetaan maaleihin. Ilmakehässä maalien liuottimet voivat aiheuttaa jopa 12% VOC-päästöistä, jotka heikentävät otsonikerrosta.

Cutsup by Stefan Thompson

Mitä voit tehdä?

1. Kierrätä vesi

Jos käytät myrkyllisiä maaleja, älä kaada maalausvettä alas viemäristä. Sen sijaan voit kerätä vedet purkkeihin siten, että joka värille on oma astia johon myös puhdistat siveltimesi aina vastaavasti. Älä laita purkeille kansia, vaan anna veden haihtua hitaasti. Huom: Älä anna veden haihtua kokonaan, sillä pigmenttipöly on hengitettynä vaarallista. Jos haluat hävittää veden tai likaiset astiat voit viedä ne myrkyllisten jätteiden pisteelle lähimmälle kaatopaikalle. Varmista, että ne menevät myrkkyjenkäsittelykeskukseen josta ne eivät pääse kosketuksiin pohjaveden kanssa.

2. Käytä myrkyttömiä pigmenttejä

Jos maalaat vain huviksesi, on käytettävänäsi laaja valikoima myrkyttömiä maaleja lasten taidetarvikeosastolta. Ne toimivat hyvin ja niillä on helppo harjoitella. Kuitenkin monet näistä väreistä pysyvät huonosti, joten jos olet ammattitaiteilija tai maalaat huonekaluja tai pintoja sinulle on muita vaihtoehtoja. Kirkas punainen, vihreä sekä keltainen ovat yleensä myrkyllisiä metalleista ja mineraaleista, mutta osa näistä väreistä voidaan tuottaa synteettisesti (luomusti) erittäin vähäisellä määrällä myrkkyjä. Kuitenkin osa orgaanisistakin pigmenteistä on myrkyllisiä, joten yksityiskohtainen paneutuminen tulisi tehdä joka väriaineen kohdalla.

Alla lista pysyvistä, myrkyttömistä pigmenteistä:

Musta: Bone Black PB9, Charcoal Black PB8, Graphite PB10, Mars Black PB11
Sininen: Phylalocyanine blue PB 15, Copper Phthalocyanine, Ultramarine Blue PB 29
Ruskea: Burnt Sienna PB 6, Van dyke Brown PB9
Vihreä: Phylalocyanine Green PG 7 Polychlorinated copper phthalocyanine, Ultramarine Green PG 24
Oranssi: Mars Orange PR 101
Punainen: English Red PR 101 Indian red, Mars red, Terra Rosa, Tuscan red. Ultramarine Red PV 15
Violetti: Ultramarine Violet PV 15
Keltainen: Mars Yellow, Iron Oxides Yellow, Raw Sienna, Yellow Ochre, PY 42, 43
Metallivärit: Aluminium, Gold, Silver, Bronze
Valkoinen: Titanium Dioxide (TiO2)

Lista kaikista tavallisimmista taiteilijoiden pigmenteistä ja niiden sisältämistä myrkyistä.

Orgaanisia, myrkyttömiä pigmenttejä voi valmistaa myös itse kotona. Monet kankaat intiassakin on valmistettu kasvien pigmenttien avulla käyttäen niitä yhdessä myrkyttömän metallisuolan kanssa. Yksi täysin pysyvä pigmentti on noenmusta (Carbon black), joka on valmistettu polttamalla kasvi- tai eläinperäistä ainetta. Tummanruskeaa voidaan tehdä mustan saksanpähkinän kuorista. Puhtaita ja orgaanisia pigmenttejä suositellaan käytettäväksi niiden laadun vuoksi. Toisaalta vaikka myrkyttömien metallien ja mineraalien pigmentit toimivat loistavasti, on niiden hankkiminen luonnosta kallista ympäristölle. Niitä kannattaakin käyttää säästeliäästi ja vain tarvittaessa - ei siis harjoitusmaalaamiseen.
Lisäksi myös omien maalien tekeminen ja kuivan pigmentin käyttäminen voi olla hyvin vaarallista, sillä metalli-, mineraali- sekä orgaanisten pigmenttien pienhiukkaset voivat aiheuttaa keuhkosyöpää, vaikka ovatkin myrkyttömiä. Oman maalin valmistaminen kannattaa tehdä ulkotiloissa hyvää hengityssuojainta käyttäen.

Valkoista väriä voidaan valmistaa kananmunankuorten sisäpuolella olevasta ohuesta kalvosta ja muita vastaavia luomuohjeita osoitteessa www.mayanpigments.com

3. Käytä myrkyttömiä liuottimia ja sideaineita

Kuten edellä mainittiin, puhdas akryyli ja öljyväliaineet ovat myrkyttömiä. Useimmista taidetarvikemyymälöistä, ekoliikkeistä sekä alla listatuita nettisivuilta saatavien Citrisolin ja puhtaan akryylin avulla saat aikaan hienon maalaussideaineen. Citrisol on loistava vaihtoehto myös tärpätille, jonka vahvaa ja kemikaalista puhdistustehoa taiteilijat käyttävät hyödykseen maalauksissa ja siveltimien pesemisessä. Myös kuivaussuoloille, joita sitten näiden sideaineiden kuivattamiseen on käytetty, on ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja.

4. Hae tietoa

Parasta, mitä itse kuitenkin voi tehdä, on tutkia omia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja. Se saattaa tuntua joskus hankalalta, sillä tästä aiheesta löytyy huomattavan vähän tietolähteitä, mutta pystyt siihen silti! Muista, että maali on tehty kolmesta osasta. Jos haluat todella ekologisen ja ympäristöystävällisen maalin on sinun varmistettava, että sekä pigmentti, sideaine sekä liuotin ovat turvallisia. Alkajaisiksi käy läpi seuraavia linkkejä ja aloita muutos taiteessasi ja kotonasi vihreämmän tulevaisuuden puolesta.

Journeyrs by Stefan Thompson

Healt & Safety in the Arts

Suuri englanninkielinen tietokanta auttaa ymmärtämään perusasioita maalien ja maalausympäristön turvallisuudesta. Paljon linkkejä myös muille tietosivustoille.

Auro.fi

Auro on ensimmäinen hiilineutraali yritys-sertifikaatin saanut maalinvalmistaja. Suomen maahantuoja sijaitsee Vaasassa.

Bloom.fi
Bloom valmistaa ympäristöystävällisiä maaleja sisustustarkoitukseen, ja sen tuotteita löytyy mm. K-Raudoista, Prismoista ja RTV:ltä.

Lumo
Luonnonmateriaalien hyödyntämisestä kertova suomalainen sivusto.

Stefan Thompson
Taiteilija, joka tämän alunperin kertoi.

Kun olisi tärkeämpääkin tekemistä

2011-01-10T01:48:00.005+02:00

Toiseen blogiini postaamista Unicefin kuvista, ja muutamasta uudesta taidenäyttelystä innostuneena halusin tänään pitkästä aikaa piirtää, ihan lyijykynillä. Tai oikeastaan lyijykynällä, joka kaiken lisäksi on kaverini tänne jättämä pätkä, jonka kovuuden veikkaisin olevan hb-2h-välillä. Ei siis mikään piirtämiskynä, ja sillä piirtäminen turhautti aina välillä suunnattomasti, mutta innostuksen alkaessa oli vaikea lopettaa piirtämistä kynän vaihtamisenkaan ajaksi.

Mainitsin tuossa alussa taidenäyttelyt, jotka inspiroivat minua lyijykynätyöskentelyyn. En ole siis käynyt museoissa, vaan seurannut lempitaiteilijoitteni uusia näyttelyitä netin kautta. Minusta on hirveän osuvaa, että tuntuu kuin kaikki lempitaiteilijani olisivat juuri tällä hetkellä pitämässä näyttelyä - samoissa paikoissa! Kahdessa usean taiteilijan yhteisnäyttelyssä jopa sattui olemaan monia tuttuja nimiä. Taidan seurata melkoisen tiiviitä taiteilijapiirejä?

Linead in Lead (Andrew Hem, Alexandre Day & Rod Luff),
A Few of My Favourite Things (Mall & Alexandre Day),
Phone Booth Gallery (Lora Zombie & Rod Luff).

Öljytyt

2010-12-26T17:19:00.004+02:00

Innostuin hetki sitten taas yhdestä jo kauan seuraamastani taiteilijasta uudestaan.

Sitten kaivoin taidevälinelaatikkoani, ja löysin sieltä kolme öljyvärituubia. Pikainen vilkaisu Rodrigo Luffin Moleskinesivuihin, ja halusin jo kokeilla, miten oma Moleskineni käyttäytyisi öljymaalien kanssa.

En löytänyt yhtään öljyjen kanssa yhteensopivaa pensseliä, joten sen sijaan käytin sormiani, maalaussientä sekä paperinpalasia maalien levittämiseen. Hauskoja kokeiluja, vaikkei lopputulos olekaan luonnostelua kummempaa. Voisin ehkä maalata öljyillä jotain ihan kunnollistakin joskus.

http://www.artofrodrigo.blogspot.com/

Sain sen!

2010-12-06T15:44:00.006+02:00

Se on minun! Vihdoinkin! Maailman legendaarisin luonnoslehtiö. Toisin sanoen uusi paras ystäväni, rakastajani, matkaseurani, muistiinpanoja ja luovuuden purkamista helpottava kaunis käsintehty, yksilöllinen kirjanen. Ja olen ehtinyt täyttää sitä jo monen aukeaman verran, vaikka aluksi vaatikin pinnistelyjä tehdä ensimmäiset merkinnät sen kauniin valkoisille sivuille. Saanko esitellä : Moleskine.

Ensimmäinen aukeama näyttää tältä. Sen ei pitänyt. Aloitin luonnostelun tehtyäni värittämään tuota vasemmanpuoleista sivua, ja tajusin ensimmäisen siveltimenvedon jälkeen, ettei käsissäni ollutkaan vesivärilehtiö, vaan tavallinen piirustuslehtiö. Niin, se rakkaus loppui lyhyeen. Ei sentään. Kun olin saanut ensimmäisen sivun sotkettua puuväreillä, aloin etsimään vanhoja tussejani joita olin käyttänyt viimeksi.. kauan aikaa sitten. Tajusin pian erehdykseni hyvän puolen, nimittäin yhteen välineeseen tottuminen rajaa osan mahdollisuuksista pois. Erilaisten välineiden käyttäminen ja osaaminen on paljon monipuolisempaa! Huisia, eikö?

Tähän loppuun vielä eilen yöllä tuskasta ja pahasta olosta synnytetty kuva. En saanut tunnelmaa vangittua tarpeeksi vahvasti, kun turhauduin osaamattomuuteeni esimerkiksi käsien kohdalla. Tänään muokkasin kuvaa valkoisen akryylin ja vesivärien avulla paremmaksi, ja.. no, siinä se nyt on.

Anteeksi
15 x 27 cm
vesivärit, akryyli

Suunnannäyttäjät

2010-11-17T21:21:00.017+02:00

Luvassa mainostusta! Tänään koen halua levittää iloani ja ihastustani muillekin, sillä sen lisäksi että lisäsin nyt linkkilistan seuraamistani taideblogeista tuohon vasemmalle, aion myös hehkuttaa ihanimpia taiteilijoita tässä yksitellen. Eikö olekin mahtavaa! (Klikatkaa mieluiten pienennetyt kuvat auki, ja näette ne paremmin)

Aaron Jasinski
aaronjasinski.com - @da

Yksi pitkäaikaisimmista suosikeistani on ihastuttava monilahjakkuus, joka maalaamisen lisäksi soittaa valtavan kivaa musiikkia maalaustensa taustaksi. Minun maalaukseni harvoin saavat suoraan vaikutteita Jasinskin töistä, mutta hänen pohjaton luovuutensa ja tekemisen into tarttuvat varsinkin maalausten kehitystä (em. linkki ylempänä) seuratessa.

Montse Bernal
montsebernal.com/

En ole ihan varma, mikä on se syy tähän taiteilijaan ihastumiselle. Hänen työnsä ovat herkkiä, yksinkertaisia mutta silti tuntuvat kertovan paljon. Olen suurimman osan piirtämiselämästäni tehnyt tylsiä lyijykynätöitä joiden tarkoituksena on ollut vain näyttää mahdollisimman fotorealistisilta. Montse Bernalin innoittamana sain varovaisesti lähdettyä siitä eteenpäin, etsimään jotakin luovempaa väylää. Siitä se tykästyminen sitten taisi lähteä.

May Ann Licudine
mayannlicudine.com - @da

Tämä ihana taiteilija saa minut innostumaan kokeilemaan kaikkea uutta aina uudestaan ja uudestaan. Hän osaa tehdä mitä vain (maalaukset, veistokset, sarjakuvat, kuvituskuvat, mainokset..) siten, että tekemisprosessi jo itsessään ihastuttaa ja innostaa muitakin yrittämään. Lisäksi hän valokuvaa ja videoi työnsä valmistumisen ihanasti, joka vain korostaa loistoa niissä itsessään!

Felix Klee
@da

Felix Klee herätti kiinnostukseni heti, kun kohtasin hänet ensi kertaa Deviantartissa. Hänen nerokkaat työnsä sisältävät paljon ajatuksia muun muassa luonnon muuttumisesta ja ihmisten vaikutuksesta siihen, ja joka teoksessa on jokin visuaalisesti kekseliäs yksityiskohta. Kleen piirroksissa ja maalauksissa on paljon sellaista, mitä kohti pyrin itse.

Lisäksi haluan ehdottomasti mainita sellaiset artistit kuin Pettrybyos, Taylor White, Sam Wolfe Connelly, sekä Angie Iver , jotka kaikki hallitsevat oman tyylinsä ihanasti, ja näyttävät suuntaa aiempien kanssa minunlaisilleni aloittelijoille.

Nauttikaa.
// Muokattu 19.11. ,halusin muokata tekstejä vähän paremmiksi ja lisätä muutaman linkin.

Aikaansaamisesta

2010-11-16T02:47:00.006+02:00

Kauhukseni olen huomannut viime aikoina,
että piirtäminen ja maalaaminen ovat jääneet taka-alalle sekä kiinnostuksenkohteena että asiana, jota haluaisin tehdä. On ollut muutakin,
kyllä, mutta silti monena tylsänäkin hetkenä kynään tai pensseliin tarttuminen on tuntunut lähes vastenmieliseltä. Se tunne on ollut pelottava, sillä on vaikea tietää kuinka kauan tällainen tila kestää. Koko loppuelämän ajan? Hui kamala.

Sitten tajusin, että moni asia oli vaikuttanut piirtämishaluuni merkittävästi. Loin esteet omassa päässäni. Selasin DeviantArtia inspiraation toivossa, koska halusin tehdä jotakin merkittävää, jota sitten näyttää muille ihmisille kuin kuvana omista ajatuksistani. Että voisin olla ylpeä tekemästäni.
Ja tottakai, jos yrittää väkisin puristaa aivoistaan jotakin, minkä tarkoituksena on miellyttää muita ihmisiä ja kuvastaa jotakin, mitä minä kenties olen tai mitä ajattelen, niin ei siitä ainakaan hyvää tule.
No, ratkaisuna jätin DeviantArtin pariksi viikoksi pois sivulistasta, jotka tarkastan päivittäin, ja luovuin koko ajatuksesta piirtää tai maalata väkisin. Annoin ajan korjata tekemäni virheet.

Ja kuten aina, tottakai se ne korjasi.
Eilen vierailin DeviantArtissa ensimmäistä kertaa ehkä viikkoon, ja turhautumisen tai kateuden sijasta ilahduin uusista suosikkiartistieni töistä, ja inspiroiduin. En kuitenkaan muuta kuin tuherrellut vielä,
tänään vasta sain jotain aikaankin.
Tässä se on.

Paul Hartnoll - For Silence

Pas Si Simple

2010-10-11T22:56:00.008+03:00

Jostain syystä pidän näistä maalauksista tällaisina niin paljon etten luultavasti aiokaan maalata kumpaakaan loppuun asti. Koittakaa olla turhautumatta liikaa aikaansaamattomuutta huokuville selityksilleni.

Ps. tämä ilma ja vuodenaika täällä nyt inspiroi ihan hirveän kamalasti liian paljon. Voi kun se kestäisi niin kauan että ehtisin toteuttaa kaikki maalausideani!

Ja hei, ohjautukaa seuraavaksi uudempaan blogiini! Se on höyryävän tuore, ja kaipaa paljon ihmisiä haistelemaan ja katselemaan ja kommentoimaan ja lukemaan. Pian nyt!

Tyyntä aurinkoisen edellä

2010-09-21T04:05:00.009+03:00

Myin ensimmäisen teokseni, ja se jos mikä on uuden julkaisun arvoinen asia! Kyseessä oli tällainen työ:

Oljenkorsi - The Straw 28,5 x 11,5 cm
Watercolours
2010

Kaikki muutkin työni ovat tietenkin myytävänä muutamaa harvaa lukuunottamatta, ja suurin osa töistäni löytyy Deviantart-tunnukseltani. Tässä niistä suosituimmat:

Näe - See 19 x 19 cm
Watercolours
2010

Sinulle - To You 22,5 x 17,5 cm
Pencils, watercolours

Mistä alan - Where i begin 30 x 22 cm
Watercolours, acrylics
2010

Tyyntä aurinkoisen edellä - The Calm before the sun 28,5 x 21,5 cm
Pencils, watercolours

2010

Kaiho - Yearning 28,5 x 12,5 cm
Watercolours, acrylics
2010

Suosittelen kuitenkin seuraamaan uusien töiden kohdalla mieluiten DA:ssa sijaitsevaa galleriaani, sillä sinne päivitän työni aikaisin ja säännöllisesti.

Jos kiinnostut jostakin työstäni, kysy tai tarjoa hintaa sähköpostin tai tämän blogini kautta. Sähköpostiosoitteenihan on siis tuolla vasemmallakin näkyvä: noorart(at)live(piste)fi

Valoisaa syksyä kaikille!

Valot syttyivät

2010-09-03T20:23:00.005+03:00

Viimeinkin, kuukauden raivokkaan maalaamisen ja stressaamisen jälkeen sain työlleni korvauksen. Ennen kuin olin ehtinyt kunnolla tajuamaankaan, oli nimittäin 30. elokuuta, ensimmäisen oman taidenäyttelyni avajaispäivä, ja istuin autossa matkalla Helsinkiin, Hapen toimintakeskukseen.

Näyttelyn pystytys alkoi aamuvarhaisella, mutta kaiken sen säheltämisen, tutustumisen, kehysten ruuvaamisen, eteen ilmestyneiden yllättävien ongelmien ja lukemattoman paperihaavan jälkeen huomasin, että aika oli hurahtanut aivan liian nopeasti. Kello lähestyi kuutta vauhdikkaammin kuin minä irrotin ja ruuvasin kehysten ruuveja, mutta kuuden ja puolen tunnin ahertamisen jälkeen pääsin hetkeksi istahtamaan.
Kaikki stressi ja huolehtiminen unohtui hetkeksi, kun minua ympäröi kuvan muotoiset palaset, joista jokainen oli itselleni merkityksellinen, kauniisti kehystettyinä.

Näyttelyn pystytyksen jälkeen jälkeen asensimme ständin ulos, ja aloin tajuta mistä tässä kaikessa oli kyse. Olo oli omituisen haikea, kun ihmisiä alkoi hiljalleen valua sisään, ja taustamusiikkilevy alkoi soida. Joannan ja minun maalaukset näyttivät sermeissä upealta kokonaisuudelta, ja kummankin työt täydensivät toisiaan. Näyttelyn avajaispuheen pitäjä, Ulla Laurio-Mäkinen kuvasi meitä "voimalintuina", ja itse onnistuin improvisoiden kiteyttämään töideni sisällön omaan puheenvuorooni juuri siten kuin toivoinkin.

Kokonaisuudessaan taidenäyttely sai ehkä uuden oven avautumaan meille kummallekin taiteilijanalulle, ja toivon että se on vieraillekin edes puoliksi yhtä tunnerikas kokemus kuin itselleni. Käykää ihmeessä katsomassa teoksia paikan päällä Nuorten toimintakeskus Hapessa ennen 19. syyskuuta 2010. Näyttely on avoinna maanantaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 17:30 - 20:45, ja sisäänpääsy on täysin maksutonta!

Kiitos vielä Hapen henkilökunnalle ja Joannalle tästä mahtavasta, ainutlaatuisesta tilaisuudesta, sekä jokaiselle avajaisvieraalle paikallaolosta, kommenteista ja vieraskirjamerkinnöistä. ♥

Chasing Lights

2010-08-17T00:45:00.002+03:00

VALOJEN PERÄSSÄ

Joanna Tzortzis & Noora Nurminen

TAIDENÄYTTELYN AVAJAISET 30.08.2010, klo. 18:00

Toimintakeskus Happi (Sörnäisten Rantatie 31)

NÄYTTELY AVOINNA

30.08.2010-19.09.2010

Maanantaisin, Keskiviikkoisin ja Torstaisin

klo. 17:30-20:45

CHASING LIGHTS

Joanna Tzortzis & Noora Nurminen

ART GALLERY OPENING 30.08.2010 at 6pm

Happi (Sörnäisten Rantatie 31)

GALLERY OPEN

30.08.2010-19.09.2010

Monday, Wednesday and Thursday

at 5:30pm to 8:45pm

Elämää ateljeessa

2010-08-10T05:31:00.011+03:00

Syvimmät pahoitteluni, ensinnäkin, siitä että tässä on ollut pari täysin hiljaista kuukautta päivityksen osalta. Syynä tällä kertaa on ollut tämä muutto, ja sen mukanaan tuomat kiireet jotka ovat vieneet aikaa piirtämiseltä ja maalaamiselta. Kaiken lisäksi olen yrittänyt nyt ruveta ylläpitämään aktiivisesti akustisen kitaran soittotaitoa, mikä on varastanut piirtämishetket usein.
No, nyt sitten viimeisin mammuttiprojekti on kuitenkin aikaavievämpi kuin mikään aiemmista, ja se tulee olemaan ainakin seuraavan kuukauden ajan kaikkien nettiprofiilieni (mukaanluettuna tämä) ykkösaihe. Ettekä ikinä arvaa, mikä se on!

Valojen Perässä -projekti on taidenäyttely, jonka järjestämme kahdestaan toisen nuoren taiteilijan, Joannan kanssa. Sain kuulla siitä vasta tämän kuun alussa, jonka jälkeen huoneeni on saanut uuden ateljeemaisen lookin!

Kun köyhä taiteileva henkilö haluaa päästä halvalla, syntyy mitä mielettömimpiä ideoita! Kuten tämä tuolista, suuresta pahvista ja kahdesta isosta paperiliittimestä kyhätty maalausteline, joka oikeasti on toiminut todella hyvin. Tuoliosa on näppärä säilytysteline maaleille, vesipurkeille ja ruokalautasille, kun aikataulut uhkaavat rymistä niskaan.

Tuossa vielä lähikuvaa paperiliittimestä, joka on vain laitettu pitämään pahvia pystyasennossa alhaalta käsin.

Hehku, 55 x 24,5 cm
Lyijykynä, vesivärit, akryylit

Tässä on ensimmäisenä valmistunut palanen näyttelyn töistä, huonolaatuisena ja huonosti rajattuna suttuisena kuvana, mutta en aiokaan esitellä kaikkia töitäni internetissä, varsinkaan huippulaadukkaina, jotta ihmiset ylipäätään vaivautuisivat käymään paikan päällä!

Sinulle, 22,5 x 17,5 cm
Lyijykynä, vesivärit

Seuraavana on valmistumassa paljon henkilökohtaisuutta sisältävä työ, josta nyt ehdin vielä juuri ja juuri ladata tämän work in progress -kuvan ennen kuin pitää lähteä viettämään ensimmäistä koulupäivää! Bye!

Lopputulos

2010-06-23T16:17:00.005+03:00

Tässä, kuten lupasin, on kuvia valmiista portfoliosta, jonka valmistin viimeisintä työpaikkaani varten. Sen ideana on tiivistää kaikki opittu ja koettu jonkunlaiseksi paketiksi. Tekemiseen oli täysin vapaat kädet, mutta koska satuin olemaan niin kipeä niin pitkään, niin jouduin tyytymään loppujen lopuksi tällaiseen tylsähköön layouttiin, joka on siis koottu noin a5-kokoisen valmiin kierrevihon tilalle.

Ei kovin kummoinen lopputulos, mutta sain ainakin kaiken haluamani sisällytettyä sen mukaan. Ja vieläpä sellaiseksi tunnelmalliseksi kokonaisuudeksi, jota voin sitten lukea itkiessäni ikävästä.

Day dream

2010-06-12T15:43:00.011+03:00

Kirjoitan kuumeessa, joten tekstin epäselvyyteen on oikea syy.

Ensimmäisenä tuossa kuva, jonka maalasin jo monta kuukautta sitten, hetki aikaisemman kirjoituksen jälkeen. Viime päivityksestä onkin sitten aika vierähtänyt nopeasti, sillä niin paljon on ehtinyt tapahtumaan. Meillä nimittäin oli töissä Better than Disney shit -loppunäytös, joka vei paljon ajatuksia ja aikaa. Sen lisäksi olen nyt muuttamisvalmistelujen aikatauluttama, ja töihinkin pitäisi väkertää portfoliota (josta kuvia tänne varmasti myöhemmin). Kiireen ja tahattoman stressaamisen välissä olen kuitenkin piirtänyt ja maalannut lähes normaalin verran, tässä taas viimeisimpiä ja onnistuneimpia luonnoksia.

Tässä oleva kuva poikkeaa normaalista hirveästi sen takia, että tein sen kaverin antamien (monimutkaisten ja hankalasti ymmärrettävien) ohjeiden perusteella. Hirviö siitä piti tulla, mutta ei se nyt kovin pelottavalta näytä.

Nämä puolestaan ovat töissä tehtyjä "voima-amuletteja". 9,5 x 9,5 x 1 cm puuneliöt toimivat pohjana, ja käytettävää materiaalia oli hirveästi. Minä päädyin yksinkertaisuuteen, ja lopputulos on itseni näköinen, kuten kuuluikin.

Ystäväni innoittamana hankin nyt myös niinsanotun elämäpäiväkirjan, kovakantisen, kauniin lehtiön johon leikkaan, liimaan, kirjoitan ja piirrän päiväkirjantapaisesti muistiin tärkeitä hetkiä elämästäni. Sieltä luultavasti postaan kuvia harvemmin, onhan se sentään hyvin henkilökohtainen, mutta ainakin tiedätte mistä puhun, kun mainitsen tämän.
P.s. suosittelen elämäpäiväkirjaa kaikille, sillä on ihana lukea ja muistella myöhemmin, millaisia unia on nähnyt, missä paikoissa on käynyt, ja ketä tavannut! Sitäpaitsi kauniiden sivujen lukeminenkin on ihanampaa kuin pelkän tekstin. <3

Kuuntelemisen arvoinen

Night rain

2010-05-02T01:11:00.009+03:00

Vanhan täyttyessä loppuunsa ostin uuden parhaan ystäväni, kovakantisen kauniin luonnoslehtiön, jonka sivuja tulen tulevaisuudessa tänne esittelemään.
Lehtiö ei ole paras mahdollinen, mutta käytyäni ties kuinka monessa liikkeessä etsimässä sitä yhtä ja ainoaa jouduin lopulta päätymään vaihtoehtoon, jonka sivujen paksuus on juuri ja juuri sopiva, mutta sellainen että vesivärityöt saavat sivut kuprulle, ja vesi menee läpi melko herkästi. Lisäksi lehtiön kansi oli ostaessani tylsän väritön, nimittäin pelkkä musta rakennus läpinäkyvään muoviin painettuna. Maalasin lehtiön ensimmäiselle sivulle värit, jotka piristävät kantta tarpeeksi näkyessään muovin läpi. Pieni muutos, mutta lehtiö näyttää nyt paljon paremmalta.
Enköhän minä tähänkin pian totu kuitenkin.

Päätin tänään valtavan maalaamisinspiraation yllättäessä napsia siinä sivussa muutamia kuvia sotkuisesta työskentelystäni, ja ihan muuten vain postaan nyt niitäkin tänne. Hirveän huonolaatuisia, mutta idea on tärkein. Viimeisenä tämän yöllisen idean lopputulos, johon en ole kovinkaan tyytyväinen. Valkoinen maali loppui kesken, ja siksi kaikki sävyt ja yksityiskohdat näyttävät viimeistelemättömiltä. Niinkuin ovatkin.

---

You found me

2010-03-14T16:24:00.007+02:00

Noin viikko sitten, matkalla vanhojen risteilylle minut kohtasi kamala onnettomuus, jätin tällä hetkellä tärkeimmän ja eniten käytössä olevan mustakantisen piirustuslehtiöni linja-autoon! Se varmaankin luiskahti laukustani lattialle, sillä muistan laittaneeni sen laukkuuni ennen pysähdystä. Jouduin siis olemaan koko laivamatkan piirtämättä, ja käyttämään sen jälkeen koko viikonlopun ajan vanhaa lehtiötäni.
Sain rakkaimpani takaisin vasta tämän viikon maanantaina Lehtimäen liikenteen toimipisteestä monen tuskaisen päivän odotuksen ja monen puhelun jälkeen, kun ryntäsin sinne vain viittä minuuttia ennen sulkemisaikaa. Lehtiölle ei ollut onneksi käynyt kuitenkaan mitään pahaa, kaikki oli kuten pitikin, ja irtosivutkin jopa tallella. Eli loppu hyvin, kaikki hyvin!

Tässä joitain sivuja, joita olisin ikävöinyt eniten jos lehtiö olisi jäänyt matkan varrelle.

Chase this light

2010-02-09T16:51:00.005+02:00

Montse Bernalin, yhden lempitaiteilijani, innoittamana olen alkanut käyttää värejä uusimpien piirustusteni taustalla tuomassa hiukan elävyyttä. Lisäksi se antaa muuten kovin tylsiin piirustusaiheisiin mahdollisuuden käyttää myös mielikuvitustaan.

Seuraavien kuvien joukossa on myös ainakin yksi aiemminkin täällä näkynyt kuva, johon olen lisännyt pelkästään taustan, mutta jonka ulkoinen olemus muuttui sen ansiosta niin täysin, että tunsin tarpeelliseksi ladata sen kokonaan uudestaan.

Life in technicolor

2009-12-19T19:30:00.003+02:00

Ensimmäinen kirjoitus uuteen luonnosblogiini tulee olemaan melko kuvapainotteinen,
sillä ajattelin että esittelisin vain hiukan tyyliäni sekä uusien että vanhojen kuvien avulla.
Järjestys on täysin sattumanvarainen, sillä en tiedä kaikkien kuvien tekemispäiviä vaikka toisissa se lukeekin.
Kuvat on otettu Olympus SP-55OUZ -kameralla huolimattomasti, pahoittelen laatua.

Kuvia voi klikkaamalla katsoa suurempana.
(Click to watch larger versions)